Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen FIMEAN siirtäminen Helsingistä Kuopioon on malliesimerkki alusta saakka epäonnistumiseen tuomitusta muutoksen johtamisesta. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän yksipuolisesti käynnistämä muutoshanke, Lääkelaitoksen lakkauttaminen ja sitä seuranneen FIMEAN alueellistaminen, tuli silloisen Lääkelaitoksen työntekijöille kuten myös FIMEAn johtaja Hannes Wahlroosille ilmoitusasiana ja yllätyksenä. He vastustivat Kuopioon muuttamista.
Liisa Hyssälä kertoi sanomalehti Keskisuomalaisen artikkelissa (9.3.17)keskustelleensa asiasta Suomen Akatemian, Tekesin sekä Kuopion yliopiston ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Mutta FIMEAn henkilöstö ja heidän asiantuntemuksensa Hyssälä sivuutti. Fimean muuton olisi pitänyt toteutua vuoden 2014 elokuuhun mennessä. Alueellistamishanke on takunnut alusta saakka. Tällä hetkellä 230:sta työntekijästä Helsingissä työskentelee 170 ja Kuopiossa 53.
FIMEAn alueellistaminen on maksanut ylimääräiset 9,6 miljoonaa euroa alueellistamistukina ja FIMEAn arvio kokonaiskustannuksista on yli 12 miljoonaa (HS 5.3.17). Helsingin Sanomat toteaa hätäisen päätöksen ajaneen FIMEAn tuhonpartaalle. Hyssälän mukaan muutoksen esteenä oli demokraattinen päätöksenteko ja hallituksen vaihtuminen. Hän torjuu käsityksen FIMEAn ajatumisesta kriisiin. Kuopioon muuton määräajaksi on tällä haavaa asetettu vuosi 2018. Tosin hankkeesta luopumistakin on ehdotettu mm. entisen sosiaali- ja terveysmisnisterin asettaman työryhmän raportissa 2016.
Toinen esimerkki kehnosta muutoksen valmistelusta ja toteutuksesta on toimeentulotuen siirtäminen kunnilta KELAan. Muutos toteutettiin tämän vuoden alussa. Tässä tapauksessa päätös oli tehty jo vuonna 2014 eikä ongelmista voi syyttää kiirettä, mutta muutos epäonnistui pahoin. Tästä kertovat tuoreet kokemukset toimeentulopäätösten viivästymisestä yli sallitun aikarajan ja suuri virheellisten päätöstön määrä, joka johtuu kiireestä sekä etuuskäsittelijöille annetuista epämääräisistä ohjeista ja niiden useista muutoksista (HS 7.3.2017). Kaiken taustalla on henkilöstöresurssin virheellinen mitoitus ja puutteellinen valmistautuminen, jotka olisi voitu vältää kuulemalla KELAn henkilöstöä ja kuntien sosiaalityöntekijöiden asiantuntemusta.
Suurin katastrofi uhkaa kuitenkin SOTE –uudistuksessa, joka pitäisi toteuttaa vuoden 2019 alussa. Useat asiantuntija mm. professoreiden ryhmä ja terveydenhoidon kuntayhtymien johtajat ovat tuoneet esiin suuria puutteita hallituksen suunnitelmissa ja esittäneet huolensa siitä, etteivät keskeiset SOTEn tavoitteet toteudu suunnitellulla aikataululla eikä hallituksen esittämällä mallilla. Pääministerin suulla hallitus on luvannut suhtautua vakavasti esitettyyn kritiikkiin, mutta siitä huolimatta pitää kiinni asetusta aikataulusta. Viimeisimmä uutisen (Yle 16.3.)mukaan aikataulua ollaan jopa kiirehtimässä niin, että laaja valinnanvapaus toteutuisi myös vuoden 2019 alussa. Tätäkö on vakava suhtautuminen asiantuntijoiden lausuntoihin? Tässäkään muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason esimiehet ja henkilöstö ohitetaan ja samalla menetetään muutoksen kannalta olennaista tietoa ja luodaan todennäköisesti suuria ongelmia muutoksen käytäntöön panossa kuten edellä kuvatuissakin muutoksissa.
Sitran vanhempana neuvonantajana nykyisin toimiva Liisa Hyssälä kysyy, että voisiko suurten muutosten toteuttamiseksi valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustaa oman yksikön, joka olisi erikoistunut muutosjohtamiseen (KSML,9.3.17). Tutkimustieto muutosten johtamisesta samoin kuin kuin käytännön kokemukset (hänen omansakaan!) eivät tue Hyssälän ideaa johtamisen siirrosta entistä kauemmas muutoksen kohteena olevista ihmisistä.
Muutoksen johtaminen on osa johtajalta vaadittavaa osaamista. Osaava johtaja on läpinäkyvä, utelias ja osaa ajatella systeemisesti. Hän jakaa asiaan liittyvän tietonsa kaikkien niiden henkilöiden ja intressiryhmien kanssa, joita muutos koskee. Hän ei kuitenkaan ajattele, että hänellä on kaikki asiaan liittyvä tieto, mitä muutoksen onnistuneeseen toteuttamiseen ja ihmisten sitoutumiseen muutoksessa tarvitaan. Siksi hän on utelias ja haluaa keskustella, tietää ja kysyä myös perustason esimiehiltä ja henkilöstöltä heidän muutokseen liittyviä toiveitaan, huoliaan ja ehdotuksiaan muutosprosessin kaikissa vaiheissa. Hän myös ymmärtää, että muutos yhdessä osassa organisaatiota vaikuttaa koko systeemiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hyväkään johtaja ei pysty yksin ennakoimaan luotettavasti muutosen vaikutuksia, vaan tarvitsee siihen niiden ihmisten näkemyksiä, joihin muutoksella on vaikutusta. Huolellinen suuren muutosprosessin toteuttaminen vie näin luonnolliseti aikaa, mutta johtaja ja muutosjohtaja tietää, ettei tehokkuus ja päätöksenteon nopeus ole sama asia. Yksikertaisia asioita, mutta niitä näyttää olevan vaikea kokemuksesta oppia.
Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
– Ajettelu, tunne ja toiminta – Fasilitoivan johtamisen workshop
– YhteisöAkatemian johtamisen koulutukset
© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.
Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2017” sekä lisätään linkki www.sya.fi
Kommentoi aihetta...